Tossuleiri ankkurikellarissa 28.2-2.3.2003
Jo perinteeksi muodostunut HyRan tossuleiri Angelniemen ankkurikellarissa osoittautui taas tehokkaaksi reeniviikonlopuksi.Tällä kertaa matkaan lähti 7 miehen (Kimmo, Tero, Tapsa, Times, Jussi, Janne S ja Jouni) , kahden naisen (Paula ja Elisa) ja yhden Laten vahvuinen iskuryhmä. Mukana tällä kertaa siis ainoastaan yksi Janne. Hyvinkäältä starttasi perjantaina puoli neljän aikaan Tukiaisen dieseli, Tapsa P:n Nissan aurinkoinen ja Salomäen Kadetti. Kartat saimme Halikon ABC:ltä jonka jälkeen ajoimme ankkurikellarille ja aloimme vaihtamaan yövermeitä päälle. Intoa täynnä löin akun selkään ja lampun päähän, nopea testaus että lamppu toimii, joo… Eikun hetkinen, kumman haalea on lampun valo, kunnes hiipuu kokonaan. No niin, lamppuhan ei sitten ollutkaan latingissa. Hetken aikaa mietyttyäni vaihtoehtoisia lenkkejä päätin ottaa riskin ja lähteä ilman lamppua muiden mukaan metsään. Ja hyvinhän se sujui, ei tarvinnut muuta kuin pysytellä koko ajan jonkun peesissä. Olihan se ihan hauskaa hiillostamista. Eikä ollut niin väliä, vaikka itsellä ei ollut hajuakaan missä mennään. Mutta hyvin pojat selviytyivät öisestä seikkailusta, ei suurempia virheitä. Lunta vaan oli yllättävän paljon.
Lauantaiaamuna suunnistimme 6:sta pikkulenkistä muodostuvan harjoituksen ankkurikellarin lähikartalla. Rastipisteisiin oli laitettu oikein rastiliputkin. Alkuinnostuksissani pummasin heti ekan lenkin kakkosta (jäi lopulta käymättä), ja vielä toisellakin lenkillä lähtöpaikkaa. Sen jälkeen päätin lisätä vauhtia, ja johan alkoi suunnistus kulkemaan. Kumma juttu sinänsä Iltapäivällä kävimme Teron ja Timeksen kanssa juoksemassa jäällä. Ilman hasardia ei siitäkään selvitty, kun salmen kohdalla jää räsähti uhkaavasti. Salmen selvitettyämme lausahti paikallinen ukko: “Kauhialla tuurilla te sieltä tulitte”. Nauratti silloin, ja naurattaa nyt, mutta ei olisi naurattanut, jos olisi tullut uintikeikka. Opetus: Varokaa heikkoja jäitä.
Ja sitten illalla taas harjoittelemaan yösuunnistusta vuoden 2001 Halikkoviestin kartalle. Lunta riitti, jonka takia vauhti tuntui joidenkin mielestä kovalta. Itsellenihän tuo pieni yölenkki ei tuntunut juuri missään. Ei vaan, kyllä lumessa tarpominen alkoi käymään näinkin pitkäkoipisen kuikelon jalkoihin.
Sunnuntaina oli edessä vielä yksi harjoitus. Jussi, Janne ja Times suuntasivat käyräkartalle samaan paikkaan kun edellisiltana. Loput jäivät treenailemaan lähikartalle, jossa rasteja riitti. Jostain syystä hanki tuntui aikaisimpia reissuja korkeammalta. Niinpä homma taisi mennä monella lähes kävelyksi.
Sitten vielä kerran saunaan, sapuskat vatsaan ja tyytyväisenä kotia kohti. Ruotsinleiri siintää jo silmissä.
Jouni Tukiainen
