Vanha etusivu

HyRan Hilda Damskägg on valittu suunnistuksen nuorten maajoukkueeseen alkavalle kaudelle. Suunnistusliitto julkaisi valinnat tänään.

Ensi vuonna 17 vuotta täyttävä Hilda pääsi tänä vuonna ensi kertaa arvokilpailuihin ja onnistui upeasti: sprintistä 16-vuotiaiden EM-hopeaa, pitkältä matkalta 13. sija ja viestistä kuudes sija.

Suunnistuksen lisäksi Hilda kilpailee hiihdossa, ja tässäkin lajissa on tullut menestystä. Monilahjakkuus valittiin alkukesästä nuorten maajoukkueeseen myös hiihdossa.

Nuorten EM-kilpailut (sarjat 16- ja 18-vuotiaille) järjestetään ensi vuonna Latviassa. Hilda kertoi kesällä tavoitteekseen päästä myös ensi vuonna EM-kilpailuihin, ja maajoukkuepaikka vie häntä jälleen askeleen lähemmäs tavoitetta.

Nuorten maajoukkueeseen valittiin yhdeksän tyttöä ja kymmenen poikaa. Joukkueen päävalmentajana toimii Arttu Syrjäläinen. Maajoukkue järjestää vuoden aikana tiiviisti leirejä Suomessa ja pari kertaa ulkomaillakin.

Kuva: Suunnistusliitto/Pauli Leinonen

HyRan sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 10.11.2026 klo 18.00 Kipinässä (Kenkätehtaankatu 1, Hyvinkää). Kokouksessa muun muassa valitaan puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä päätetään ensi vuoden budjetista ja jäsenmaksuista. Varsinaisten kokousasioiden lisäksi tilaisuuden yhteydessä muistetaan SM-kilpailuissa tänä vuonna menestyneitä.

Tarjoiluiden vuoksi pyydämme kaikkia kokoukseen osallistuvia ilmoittautumaan viimeistään torstaina 5.11. Tervetuloa!

Esityslista

Kokouksen esityslista ja muut materiaalit julkaistaan myöhemmin.

Ilmoittautuminen

Suunnistuksen nuorten EM-kilpailut järjestetään tällä viikolla Sloveniassa, ja HyRan Hilda Damskägg on mukana. Tässä jutussa on perustiedot kilpailuiden seuraamiseksi.

Nuorten EM-kilpailut

Nuorten EM-kilpailuissa ratkotaan mitalit neljässä sarjassa: 18-vuotiaat miehet, 18-vuotiaat naiset, 16-vuotiaat pojat ja 16-vuotiaat tytöt. Tänä vuonna 16 täyttävä Hilda kilpailee 16-vuotiaiden tyttöjen sarjassa, johon on ilmoittautunut 107 kilpailijaa.

Nuorten EM-kilpailuita järjestetään vuosittain. Tänä vuonna kilpailut käydään Sloveniassa. Tapahtuman keskuspaikkana on Nova Gorica Slovenian länsiosassa lähellä Italian-rajaa.

Mitaleista kilpaillaan kolmella matkalla: sprintti, pitkä matka ja viesti. Viesti kilpaillaan kolmihenkisin joukkuein.

Hildan tulokset

• Sprintti 25.6.2026: EM-hopeaa!
• Pitkä matka 26.6.2026: 13. sija
• Viesti 27.6.2026: 6. sija

Sprintti 25.6.2026

11.00 (Suomen aikaa) Ensimmäinen lähtö

n. 13.15 Kilpailu päättyy

Tulokset

Järjestäjien mukaan sprintti kilpaillaan alueella, jossa on asuinrakennuksia, puistoa ja urheilukenttiä. Korkeuserot ovat vähäisiä. Noin 80 % juoksumatkasta on kovapintaista aluetta ja 20 % nurmikkoa.

16-vuotiaiden tyttöjen sprinttirata on 3,0 km pitkä ja siinä on 17 rastia. Noususumma on 10 metriä. Arvioitu voittoaika on 12 minuuttia.

Pitkä matka 26.6.2026

11.00 (Suomen aikaa) Ensimmäinen lähtö

n. 15.00 Kilpailu päättyy

Tulokset

Pitkän matkan maastossa on huomattavat korkeuserot ja syviä suppia. Alueella on karstimaalle tyypillisiä piirteitä, kivikkoa, runsaasti polkuja mutta myös tiheämpiä paikkoja.

16-vuotiaiden tyttöjen pitkän matkan rata on 4,5 km pitkä ja siinä on 13 rastia. Noususumma on 285 metriä. Arvioitu voittoaika on 45 minuuttia.

Viesti 27.6.2026

11.15 (Suomen aikaa) 16-vuotiaiden tyttöjen lähtö

n. 12.45 16-vuotiaat tytöt maalissa

Tulokset

Suomen joukkue 16-vuotiaiden tyttöjen sarjassa: 1. Hilda Damskägg, 2. Aurora Lehtonen, 3. Saana Turpeinen

Viestin maasto on samanlainen kuin pitkän matkan, joskaan järjestäjien kuvauksen mukaan ei fyysisesti aivan yhtä vaativa.

16-vuotiaiden tyttöjen viestiradat ovat 3,9 km per osuus. Kullakin osuudella on 14 rastia, ja noususumma on 125 metriä per osuus. Arvioitu voittoaika (kolme osuutta) on 1,5 tuntia.

Suorat lähetykset

Torstain sprinttikilpailua voi seurata suorana lähetyksenä järjestäjien nettisivuilta. Lähetys on selostettu englanniksi ja keskittyy ensisijaisesti 18-vuotiaiden sarjoihin. Suora lähetys alkaa klo 11.00 ja päättyy noin klo 13.15.

Pitkää matkaa ja viestiä voi seurata maalikameran avulla. Maalikamerassa ei ole selostusta.

Linkki lähetyksiin

Online-seuranta ja tulokset

Linkki online-seurantaan

GPS-seurantaa on vain 18-vuotiaiden sarjoissa.

Suomen joukkue

Suomen joukkueeseen on valittu seuraavat henkilöt:

18-vuotiaat miehet

• Vilho Hietala, Suunta Jyväskylä
• Eetu Närhi, Anttolan Urheilijat
• Joakim Savinainen, Rasti-Kurikka
• Veeti Viippola, Jämsän Retki-Veikot
• Varalla: Topi Hyytiäinen, Kangasala SK

18-vuotiaat naiset

• Iida Koskinen, Helsingin Suunnistajat
• Lotta Laakso, Lappeen Riento
• Venla Mennala, Koovee
• Matilda Nynäs, OK Botnia
• Varalla: Helmiina Sipilä, SK Pohjantähti

16-vuotiaat pojat

• Kasper Ekonoja, Suunta Jyväskylä
• Hermanni Latonummi, Lahden Suunnistajat -37
• Daniel Stenholm, Turun Suunnistajat
• Aapo Talka, Kouvolan Suunnistajat
• Varalla: Aaro Yrjölä, Lahden Suunnistajat -37

16-vuotiaat tytöt

• Hilda Damskägg, Hyvinkään Rasti
• Aurora Lehtonen, MS Parma
• Aada Tapiola, Angelniemen Ankkuri
• Saana Turpeinen, Tampereen Pyrintö
• Varalla: Aino Kolmonen, Kalevan Rasti

Suomen joukkueen päävalmentaja on Arttu Syrjäläinen.

Lisätietoja

• Hildan ennakkotunnelmat EM-kilpailujen alla
• Suunnistusliiton kuvapankki
• Järjestäjien kisasivut
• Vanhat kartat kilpailualueilta

HyRan Hilda Damskägg valittiin suunnistuksen 16-vuotiaiden EM-kilpailuihin, jotka käydään tällä viikolla Sloveniassa. Hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa HyRan suunnistajia on nähty maajoukkueen väreissä, mutta Hilda on ensimmäinen suunnistuksessa arvokilpailuihin valittu hyralainen sitten Outi Borgenströmin, joka oli maajoukkueen vakiokasvo 1970- ja 1980-luvuilla.

Ennen tietoa EM-paikasta Hilda oli jo ehtinyt luulla, ettei valintaa tällä kertaa tule: ”Kaikki muut saivat tiedon edellispäivänä, mutta valmentaja ei löytänyt mun numeroa mistään, ja hän soitti vasta seuraavana päivänä. Luulin jo, etten pääse.” Lopulta soitto tarjosi juuri sängystä nousseelle Hildalle mukavan alun uuteen päivään.

Nuorten EM-kisoihin pääseminen oli tavoite, ja keväällä hiihtokauden jälkeen Hilda alkoi uskoa voivansa päästä joukkueeseen. EM-paikka alkoi tuntua olevan lähellä toukokuussa SM-sprintin ylivoimaisen voiton jälkeen – 47 sekunnin voitto noin 12 minuutin suorituksessa oli erinomainen näyttö kyvyistä. Mestaruus ei tullut ilman kommelluksia: ”Unohdin finaalissa kompassin karanteeniin, suunnistin ilman kompassia. Sitten vielä lähdössä tiputin kartan, kun tuli lähtömerkki ja kaikki lähtivät, ja jouduin jäämään poimimaan sen maasta.” Nämäkään sattumukset eivät liiemmin hidastaneet menoa.

SM-sprintti oli yksi nuorten EM-kilpailuiden näyttökilpailuista. Loput näyttökilpailut järjestettiin Lapualla kesäkuun alussa. Ne eivät menneet Hildalta nappiin, vaan molempina päivinä 1–2 suurta virhettä pudottivat kärkisijoilta kymmenen parhaan ulkopuolelle. Alakanttiin sujuneiden kilpailuiden jälkeen Hilda ei enää odottanut EM-paikkaa, mutta niin vain kutsu tuli.

Tähtäimessä uusia kokemuksia ja onnistuneita suorituksia

Maajoukkue-edustus on Hildalle ensimmäinen, ja arvokilpailut tuovat uusia elämyksiä. ”Siellä on varmaan aika eri taso. Ja erimaalaisia kilpailijoita. Maastot ovat aika erilaisia”, hän vertaa EM-kilpailuita kotimaan kilpailuihin. Valmistautuminen kisoihin on sisältänyt treenejä normaaliin tapaan, ja kisoja edeltävänä päivänä ohjelmassa on maastoihin tutustuminen mallisuunnistuksessa lähellä kilpailualuetta. ”Varmaan jotain analyysiäkin siinä sitten tulee.”

Slovenialaiset maastot tarjoavatkin erilaisia haasteita kuin suomalaiset, ja erityisesti korkeuserot ovat toista luokkaa kuin mihin on kotimaassa tottunut. ”Metsäkisat ovat aika korkealla, ja siellä on varmaan erilaista juosta. Ehkä siihen sitten tottuu. En ole hirveästi suunnistanut sellaisissa maastoissa. Videoissa missä näytetään kisamaaston tyyppistä maastoa on hyvää juostavaa alustaa, niin se on varmaan ihan hyvä. Kun katsoin vanhoja karttoja, sprintin kartta ei hirveästi eronnut suomalaisista. Se ei näyttänyt hirveän hankalalta”, Hilda analysoi kisamaastoja.

Suurimmat odotukset kohdistuvatkin kisat avaavaan sprinttikilpailuun: ”Odotan sellaista hyvää onnistumista ja itselle hyvää sijaa sieltä. Top 20, ehkä. Jos menisi hyvin, top 10.” Tavoitteena kisaviikolle on saada kansainvälistä kokemusta ja hyviä suorituksia. ”En oikein tiedä tasosta siellä ja en osaa sanoa, tuleeko iso ero kärkeen. Hyvä veto olisi, että ei tulisi hirveästi virheitä ja juoksu kulkisi hyvin”, Hilda kommentoi. Menestyminen vaatii onnistuneiden suoritusten lisäksi itseluottamusta, jota Hilda kertoo löytyvän.

Heti sprintin jälkeisenä päivänä vuorossa on pitkä matka, josta Hilda odottaa helteistä kilpailua: ”Siellä on aika kuumaa luvattu. Pitää nesteyttää hyvin ennen kuin lähtee kisoihin ja siellä pitää muistaa juoda hyvin. Ei täällä Suomessa pysty oikein valmistautumaan tuollaisiin lämpöihin. Pitää muistaa juoda ja olla varjossa.” Omat odotukset kilpailuun ovat maltilliset: ”Että juoksu kulkisi ja jaksaisi juosta. Ja että osaisi tehdä hyviä reitinvalintoja.”

Kilpailuviikko huipentuu lauantaina viestiin. Viestijoukkueisiin mahtuu kolme suunnistajaa, ja Suomelta Sloveniaan lähtee neljä 16-sarjan tyttöä, joten kaikki eivät mahdu joukkueeseen. Hildakaan ei pidä viestipaikkaansa varmana. Häneltä on nähty viime vuosina kovia viestisuorituksia kotimaan kilpailuissa – esimerkiksi vuoden 2024 Nuorten Jukolan avausosuuden neljäs sija 14-vuotiaana 16-vuotiaiden joukossa ja reilun viikon takaisen Venlojen viestin avausosuuden 108. sija maailman huippujen seassa – ja EM-viesti tarjoaisi yhden arvokkaan kokemuksen lisää.

Kisareissulla ei jää aikaa tutustua nähtävyyksiin, vaan viikko on ohjelmoitu täyteen suunnistusta. Kolmena peräkkäisenä päivänä kilpaileminen ei ole tyypillistä, ja ennustetut helteet tekevät kisaviikosta raskaan. ”Kyllähän kolmantena päivänä voi olla vähän rankkaa, mutta ainakin se on kaikille sama. Pitää vaan ottaa lepoa sen jälkeen. Mä kyllä lähden Kainuun Rastiviikolle melkein heti sen jälkeen, mutta on siinä pari päivää”, Hilda naurahtaa.

Hiihto ja suunnistus tukevat toisiaan

Suunnistuksen lisäksi Hilda hiihtää, ja siinäkin lajissa hän on korkealla tasolla. Palkintokaapista löytyy esimerkiksi KLL:n mestaruus ja Hopeasompa-mitali, ja muutama viikko sitten tuli valinta alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen.

Hildan mielestä kestävyyslajit tukevat hyvin toisiaan: ”Kyllä ne aika paljon tukevat toisiaan. Hiihdosta tulee niin hyvää fyysistä puolta suunnistukseen, se tukee tosi hyvin. Välillä joutuu vähän tekemään treeneissä kompromisseja, mutta valmentajat Hanna Vilhunen ja Teemu Kantelinen katsovat, että saa ne toimimaan.” Hiihtoa ja suunnistusta on pyrkimys harjoitella suurin piirtein saman verran.

Hiihdon ja suunnistuksen lisäksi Hilda on harrastanut monia muitakin lajeja: ”Ringetteä harrastin aika pitkään, ehkä 12–13-vuotiaaksi. Sitten piti lopettaa, kun loppui aika. Soitin myös selloa. Sekin piti lopettaa vähän ringeten lopettamisen jälkeen, ehkä 14-vuotiaana, kun loppui aika.” Myös jalkapallosta, jääkiekosta ja salibandystä on kokemusta.

Laji löytyi jo varhain

Hilda päätyi suunnistuksen pariin nuorena. ”Ihan tosi pienenä, 2–3-vuotiaana varmaan, kun äiti ja iskä oli käynyt iltarasteilla ja kuulivat siellä, että HyRalla on ihan pienille ryhmä. Sitten ne vei mut sinne. Aika saman tien innostuin.”

Ensimmäiset kilpailunsa Hilda suunnisti alle kouluikäisenä, ja kilpailut ovat innostaneet alusta lähtien: ”Ihan pienestä asti olen kisannut. Ensin rastireittejä, sitten ehkä 12-vuotiaana alkoi tulla innostusta enemmän treenata, sitten alkoi tulla SM-kisoja ja kun niissä halusi pärjätä, niin halusin alkaa treenata vielä vähän kovempaa.” Panostaminen lajiin kasvoi entisestään noin 13–14-vuotiaana, kun Hilda huomasi fyysisen kunnon riittävän hiihdon ansiosta hyviin sijoituksiin suunnistuksessakin. ”Siinä alkoi ajatella, että pitää alkaa treenata myös suunnistusta, niin voi pärjätä SM-kisoissa hyvin”, hän kertaa suunnistajan polkuaan.

Ennen EM-kilpailuita parhaat saavutukset suunnistuksesta olivat SM-mitalit: hopeaa erikoispitkältä 2025 sekä kultaa sprintistä 2025 ja 2026 nuorten sarjoista. Hilda nostaa kuitenkin valinnan EM-kilpailuihin SM-menestyksen edelle tähänastisen suunnistusuran kohokohdaksi. Suurimpia pettymyksiä ovat puolestaan olleet tämänvuotiset knock outin ja sprinttiviestin SM-kilpailut, jotka päättyivät hylkäykseen rastin jäätyä väliin. ”Kyllä harmitti kisan jälkeen, mutta iltaan mennessä olin päässyt yli niistä”, hän kertoo.

EM-kisoihin pääseminen vaati Hildan mukaan hyviä treenejä ja kehittymistä esimerkiksi sprintissä. ”Ehkä nopeus ja kaikki sprinttiin liittyvä, siinä varmaan olen kehittynyt. Sitten olen nyt osannut käyttää kompassia vähän paremmin, mutta siinäkin on vielä treenattavaa”, hän analysoi viime vuosien kehitystään. Myös hyvällä itseluottamuksella on ollut osansa viime aikojen onnistumisissa.

Vahvuutensa Hilda näkee tällä hetkellä fyysisellä puolella. Hiihdon treenaaminen on hyödyttänyt siinä tuntuvasti. Kehityskohteet löytyvät toisaalta: ”Varmaan se taidollinen puoli. Että osaisi vähän rauhoittaa vielä rastinotossa ja kaikessa. Ja sitten vielä kompassi.” Vaikeinta suunnistuksessa onkin Hildan mielestä pään pitäminen kasassa. Esimerkiksi viestikilpailuiden ankkuriosuudet tarjoavat painetilanteita, joita lajissa ei muualla koe.

Ystävät parasta harrastamisessa

Suunnistus on tarjonnut voitonhaluiseksi itseään kuvailevalle Hildalle nuoresta iästä huolimatta rutkasti kokemuksia ja jo menestystäkin. Kaikkein parasta lajissa on hänen mielestään kuitenkin kavereiden saaminen. ”On kaikki omassa seurassa ja sitten muista seuroista on myös paljon kavereita. Jotkut asuvat aika kaukana, niin heitä ei näe muualla kuin kisoissa tai leireillä, mutta jotkut asuvat lähellä, niin heitä kyllä näen välillä.”

Kaverien lisäksi Hilda mainitsee leirit ja viestit harrastamisen kohokohtina. Molemmat yhdistävät sopivasti itse suunnistamisen ja kaverien kanssa yhdessä olemisen.

Arvokilpailut tarjoavat mahdollisuuden saada uusia ystäviä Suomen ulkopuolelta. ”Jos osaa puhua englantia. Se ei ole ihan vahvuus”, Hilda tunnustaa.

Tavoitteet korkealla

EM-kilpailuiden jälkeen tavoitteena on menestyä SM-kilpailuissa: ”Tällä kaudella SM-mitali ja sitten ensi vuonna arvokisaedustus. Varmaan EM:t ovat taas tavoitteena.” EM-paikka antaa lisäpotkua kohti seuraavia tavoitteita: ”Sen takia, koska meitä valittiin vain neljä meidän ikäluokastamme. Juuri minut valittiin.”

Kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin kovaa työtä – tuntikausia hikoilua kartta kädessä tai sukset jalassa joka viikko, määrätietoista panostamista ja terveenä pysymistä. Hildalla onkin selkeä käsitys siitä, mitä seuraavat askeleet vaativat: ”Vielä lisää treeniä. Treenimäärien lisääminen. Jos kehittyisin tasaisesti vähän, se varmaan olisi ihan hyvä.” Taidollisista kehityskohteistaan hän mainitsee erikseen kompassin käyttämisen.

Hiihdossa tavoitteet kohdistuvat nuorten SM-kilpailuissa menestymiseen. Nuorten PM-kilpailuiden lakkauttamisesta päätettiin kesäkuun alussa, joten hiihdossa kansainvälisiä arvokilpailuja ei välttämättä ole vielä luvassa.

Hildan arki muuttuu syksyllä, sillä peruskoulu vaihtuu lukio-opintoihin. Opiskeleminen kotikaupungin lukiossa mahdollistaa treenien ja koulunkäynnin sovittamisen yhteen. ”Hain ja pääsin huippu-urheiluvalmennukseen, niin siitä saan treeniaikaa ja opintopisteitä. Siinä saa paljon paremmin sovitettua ne yhteen. Ja leireille tulee aikaa enemmän, että ei haittaa niin paljon, että välillä on leireillä.”

Myös pitkän tähtäimen tavoitteet ovat selkeitä: ”Unelma-ammatti on poliisi. Haave tai unelma on joku maajoukkue hiihdossa tai suunnistuksessa, se olisi aika kiva. Tai molemmissa!” Hilda naurahtaa.

Suunnistuksen nuorten EM-kilpailut käydään Sloveniassa 25.–27.6. Hildan otteita EM-kisoissa voi seurata HyRan nettisivuilla ja somekanavissa.

HyRan Hilda Damskägg on valittu suunnistuksen nuorten EM-kilpailuihin. Erityisesti näyttökilpailuna toimineessa SM-sprintissä vahvat näytöt antaneelle Hildalle valinta arvokilpailuihin on uran ensimmäinen.

EM-kilpailuissa mestaruudet ratkotaan 16- ja 18-vuotiaiden sarjoissa, ja loppuvuodesta 16 täyttävä Hilda valittiin 16-vuotiaiden joukkueeseen. Hänen lisäkseen joukkueessa ovat Aurora Lehtonen (MS Parma), Aada Tapiola (Angelniemen Ankkuri), Saana Turpeinen (Tampereen Pyrintö), Kasper Ekonoja (Suunta Jyväskylä), Hermanni Latonummi (Lahden Suunnistajat -37), Daniel Stenholm (Turun Suunnistajat) sekä Aapo Talka (Kouvolan Suunnistajat).

16- ja 18-vuotiaiden EM-kilpailut käydään Sloveniassa Nova Goricassa lähellä Italian-rajaa 25.–27.6.2026. Avauspäivänä kilpaillaan sprintti, toisena päivänä pitkä matka ja viikko huipentuu viestiin. Vanhat kartat osoittavat kisamaastojen tarjoavan korkeuseroja, tiheän polkuverkoston, runsaasti supikkoa ja kivikkoa ja paikoitellen tiheitä alueita. Sprintti kilpaillaan hieman Hyvinkäätä pienemmän Nova Gorican ytimessä puolen kilometrin päässä Italian-rajasta alueella, jossa on asuinrakennusten lisäksi muun muassa puistoa ja urheilukeskus.

Toivotamme Hildalle onnea matkaan!

• Suunnistusliiton uutinen
• Järjestäjien kisasivut
• Kilpailumaastojen vanhat kartat

Seuramme kunniajäsenen Taisto Jakoahon elämä päättyi 93 vuoden iässä 15.4.2026 Hyvinkäällä. Taisto oli syntyisin Saarijärveltä, jossa maalaisympäristössä vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa kolmelapsisen perheen keskimmäisenä. Isän menetys jatkosodan taisteluissa vuonna 1941 oli kahdeksanvuotiaalle Taistolle ja perheelle kova kokemus. Taiston opiskelut veivät sitten ammattikoulun sähkölinjalle Jyväskylään ja sieltä edelleen teknilliseen oppilaitokseen Tampereelle, josta Taisto valmistui sähköteknikoksi vuonna 1958.

Vuonna 1964 Taisto haki sähköpuolen opettajaksi Hyvinkään ammattikouluun ja tuli valituksi. Samana vuonna tuossa oppilaitoksessa, vaatetusalan opettajana, aloitti myös nuori nainen nimeltään Ritva. Ja kuinka ollakaan kohta Taisto talutti Ritvan avioliiton alttarille. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Minna ja Kaisa, vuosina 1966 ja 1968.

Taiston suunnistusura oli alkanut vuonna 1959 Saarijärven Pullistuksen riveissä 26-vuotiaana. Menestystä piirinmestaruustasolla alkoi tulla heti, mikä innosti nuorta miestä. Hyvinkäälle muutettuaan vuonna 1964 seuraksi vaihtui Hyvinkään Tahko. Jukolan viestiin Tahkon riveissä Taisto osallistui kolmena vuotena.

Koitti vuosi 1967, jolloin monilajiseura Tahkon toimintaan hiukan pettyneet suunnistajat tekivät radikaalin liikkeen ja perustivat suunnistuksen erikoisseuran Hyvinkään Rastin. Taisto oli yksi perustajajäsenistä yhdessä ET Kunnaksen ja Eero Palmusen kanssa. Taisto teki seuratyötä paitsi suunnistajana, kartantekijänä, ratamestarina, kilpailujen järjestäjänä, kouluttajana, ohjaajana ja myös seuran hallinnossa, sihteerinä, tilintarkastajana, rahastonhoitajana, kilpailusihteerinä ja johtokunnan jäsenenä kymmeniä vuosia. Vuosissa mitaten enemmän kuin kukaan muu tässä seurassa. Jos seuran varainhankintatalkoisiin tarvittiin väkeä, Taisto oli aina mukana.

Taisto rakasti kilpailemista sekä kesällä että talvella. Myös Ritva alkoi harrastaa suunnistusta 1970-luvulla. Eritasoiset kotimaan kisat ympäri Suomen tulivat tutuiksi. 1970-luvun lopulla heillä syntyi innostus ulkomaisten rastiviikkojen kiertämiseen Keski-Euroopassa, ja yhteensä niitä kertyi Jakoahoille hurja määrä, reilut 40 kappaletta. Parhaana ulkomaan menestyksenään Taisto piti Sveitsin kolmepäiväisen kisan voittoa vuonna 1985. Kotimaan menestyksistä merkittävimmät osuivat myös 1980-luvulle. Yösuunnistus oli Taiston leipälaji, josta Suomen mestaruus tuli vuonna 1986. Pari vuotta aiemmin oli tullut SM-hopea. Jukolan viesteihin Taisto osallistui kaikkiaan reilut 20 kertaa.

Taistoa voi kuvailla oman tiensä kulkijaksi. Seurakaverit muistavat hänet avuliaana, ystävällisenä ja toiset huomioonottavana niin seuran monissa tehtävissä kuin kilpailumatkoilla. Huumorilla oli aina paikkansa kanssakäymisessä.

Me rastilaiset olemme kiitollisia kaikista niistä kymmenistä yhteisistä Taiston kanssa suunnistetuista vuosista.

Matti Nummela ja Aarno Saviaho