HyRan Hilda Damskägg valittiin suunnistuksen 16-vuotiaiden EM-kilpailuihin, jotka käydään tällä viikolla Sloveniassa. Hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa HyRan suunnistajia on nähty maajoukkueen väreissä, mutta Hilda on ensimmäinen suunnistuksessa arvokilpailuihin valittu hyralainen sitten Outi Borgenströmin, joka oli maajoukkueen vakiokasvo 1970- ja 1980-luvuilla.
Ennen tietoa EM-paikasta Hilda oli jo ehtinyt luulla, ettei valintaa tällä kertaa tule: ”Kaikki muut saivat tiedon edellispäivänä, mutta valmentaja ei löytänyt mun numeroa mistään, ja hän soitti vasta seuraavana päivänä. Luulin jo, etten pääse.” Lopulta soitto tarjosi juuri sängystä nousseelle Hildalle mukavan alun uuteen päivään.
Nuorten EM-kisoihin pääseminen oli tavoite, ja keväällä hiihtokauden jälkeen Hilda alkoi uskoa voivansa päästä joukkueeseen. EM-paikka alkoi tuntua olevan lähellä toukokuussa SM-sprintin ylivoimaisen voiton jälkeen – 47 sekunnin voitto noin 12 minuutin suorituksessa oli erinomainen näyttö kyvyistä. Mestaruus ei tullut ilman kommelluksia: ”Unohdin finaalissa kompassin karanteeniin, suunnistin ilman kompassia. Sitten vielä lähdössä tiputin kartan, kun tuli lähtömerkki ja kaikki lähtivät, ja jouduin jäämään poimimaan sen maasta.” Nämäkään sattumukset eivät liiemmin hidastaneet menoa.
SM-sprintti oli yksi nuorten EM-kilpailuiden näyttökilpailuista. Loput näyttökilpailut järjestettiin Lapualla kesäkuun alussa. Ne eivät menneet Hildalta nappiin, vaan molempina päivinä 1–2 suurta virhettä pudottivat kärkisijoilta kymmenen parhaan ulkopuolelle. Alakanttiin sujuneiden kilpailuiden jälkeen Hilda ei enää odottanut EM-paikkaa, mutta niin vain kutsu tuli.
Tähtäimessä uusia kokemuksia ja onnistuneita suorituksia
Maajoukkue-edustus on Hildalle ensimmäinen, ja arvokilpailut tuovat uusia elämyksiä. ”Siellä on varmaan aika eri taso. Ja erimaalaisia kilpailijoita. Maastot ovat aika erilaisia”, hän vertaa EM-kilpailuita kotimaan kilpailuihin. Valmistautuminen kisoihin on sisältänyt treenejä normaaliin tapaan, ja kisoja edeltävänä päivänä ohjelmassa on maastoihin tutustuminen mallisuunnistuksessa lähellä kilpailualuetta. ”Varmaan jotain analyysiäkin siinä sitten tulee.”
Slovenialaiset maastot tarjoavatkin erilaisia haasteita kuin suomalaiset, ja erityisesti korkeuserot ovat toista luokkaa kuin mihin on kotimaassa tottunut. ”Metsäkisat ovat aika korkealla, ja siellä on varmaan erilaista juosta. Ehkä siihen sitten tottuu. En ole hirveästi suunnistanut sellaisissa maastoissa. Videoissa missä näytetään kisamaaston tyyppistä maastoa on hyvää juostavaa alustaa, niin se on varmaan ihan hyvä. Kun katsoin vanhoja karttoja, sprintin kartta ei hirveästi eronnut suomalaisista. Se ei näyttänyt hirveän hankalalta”, Hilda analysoi kisamaastoja.
Suurimmat odotukset kohdistuvatkin kisat avaavaan sprinttikilpailuun: ”Odotan sellaista hyvää onnistumista ja itselle hyvää sijaa sieltä. Top 20, ehkä. Jos menisi hyvin, top 10.” Tavoitteena kisaviikolle on saada kansainvälistä kokemusta ja hyviä suorituksia. ”En oikein tiedä tasosta siellä ja en osaa sanoa, tuleeko iso ero kärkeen. Hyvä veto olisi, että ei tulisi hirveästi virheitä ja juoksu kulkisi hyvin”, Hilda kommentoi. Menestyminen vaatii onnistuneiden suoritusten lisäksi itseluottamusta, jota Hilda kertoo löytyvän.
Heti sprintin jälkeisenä päivänä vuorossa on pitkä matka, josta Hilda odottaa helteistä kilpailua: ”Siellä on aika kuumaa luvattu. Pitää nesteyttää hyvin ennen kuin lähtee kisoihin ja siellä pitää muistaa juoda hyvin. Ei täällä Suomessa pysty oikein valmistautumaan tuollaisiin lämpöihin. Pitää muistaa juoda ja olla varjossa.” Omat odotukset kilpailuun ovat maltilliset: ”Että juoksu kulkisi ja jaksaisi juosta. Ja että osaisi tehdä hyviä reitinvalintoja.”
Kilpailuviikko huipentuu lauantaina viestiin. Viestijoukkueisiin mahtuu kolme suunnistajaa, ja Suomelta Sloveniaan lähtee neljä 16-sarjan tyttöä, joten kaikki eivät mahdu joukkueeseen. Hildakaan ei pidä viestipaikkaansa varmana. Häneltä on nähty viime vuosina kovia viestisuorituksia kotimaan kilpailuissa – esimerkiksi vuoden 2024 Nuorten Jukolan avausosuuden neljäs sija 14-vuotiaana 16-vuotiaiden joukossa ja reilun viikon takaisen Venlojen viestin avausosuuden 108. sija maailman huippujen seassa – ja EM-viesti tarjoaisi yhden arvokkaan kokemuksen lisää.
Kisareissulla ei jää aikaa tutustua nähtävyyksiin, vaan viikko on ohjelmoitu täyteen suunnistusta. Kolmena peräkkäisenä päivänä kilpaileminen ei ole tyypillistä, ja ennustetut helteet tekevät kisaviikosta raskaan. ”Kyllähän kolmantena päivänä voi olla vähän rankkaa, mutta ainakin se on kaikille sama. Pitää vaan ottaa lepoa sen jälkeen. Mä kyllä lähden Kainuun Rastiviikolle melkein heti sen jälkeen, mutta on siinä pari päivää”, Hilda naurahtaa.
Hiihto ja suunnistus tukevat toisiaan
Suunnistuksen lisäksi Hilda hiihtää, ja siinäkin lajissa hän on korkealla tasolla. Palkintokaapista löytyy esimerkiksi KLL:n mestaruus ja Hopeasompa-mitali, ja muutama viikko sitten tuli valinta alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen.
Hildan mielestä kestävyyslajit tukevat hyvin toisiaan: ”Kyllä ne aika paljon tukevat toisiaan. Hiihdosta tulee niin hyvää fyysistä puolta suunnistukseen, se tukee tosi hyvin. Välillä joutuu vähän tekemään treeneissä kompromisseja, mutta valmentajat Hanna Vilhunen ja Teemu Kantelinen katsovat, että saa ne toimimaan.” Hiihtoa ja suunnistusta on pyrkimys harjoitella suurin piirtein saman verran.
Hiihdon ja suunnistuksen lisäksi Hilda on harrastanut monia muitakin lajeja: ”Ringetteä harrastin aika pitkään, ehkä 12–13-vuotiaaksi. Sitten piti lopettaa, kun loppui aika. Soitin myös selloa. Sekin piti lopettaa vähän ringeten lopettamisen jälkeen, ehkä 14-vuotiaana, kun loppui aika.” Myös jalkapallosta, jääkiekosta ja salibandystä on kokemusta.
Laji löytyi jo varhain
Hilda päätyi suunnistuksen pariin nuorena. ”Ihan tosi pienenä, 2–3-vuotiaana varmaan, kun äiti ja iskä oli käynyt iltarasteilla ja kuulivat siellä, että HyRalla on ihan pienille ryhmä. Sitten ne vei mut sinne. Aika saman tien innostuin.”
Ensimmäiset kilpailunsa Hilda suunnisti alle kouluikäisenä, ja kilpailut ovat innostaneet alusta lähtien: ”Ihan pienestä asti olen kisannut. Ensin rastireittejä, sitten ehkä 12-vuotiaana alkoi tulla innostusta enemmän treenata, sitten alkoi tulla SM-kisoja ja kun niissä halusi pärjätä, niin halusin alkaa treenata vielä vähän kovempaa.” Panostaminen lajiin kasvoi entisestään noin 13–14-vuotiaana, kun Hilda huomasi fyysisen kunnon riittävän hiihdon ansiosta hyviin sijoituksiin suunnistuksessakin. ”Siinä alkoi ajatella, että pitää alkaa treenata myös suunnistusta, niin voi pärjätä SM-kisoissa hyvin”, hän kertaa suunnistajan polkuaan.
Ennen EM-kilpailuita parhaat saavutukset suunnistuksesta olivat SM-mitalit: hopeaa erikoispitkältä 2025 sekä kultaa sprintistä 2025 ja 2026 nuorten sarjoista. Hilda nostaa kuitenkin valinnan EM-kilpailuihin SM-menestyksen edelle tähänastisen suunnistusuran kohokohdaksi. Suurimpia pettymyksiä ovat puolestaan olleet tämänvuotiset knock outin ja sprinttiviestin SM-kilpailut, jotka päättyivät hylkäykseen rastin jäätyä väliin. ”Kyllä harmitti kisan jälkeen, mutta iltaan mennessä olin päässyt yli niistä”, hän kertoo.
EM-kisoihin pääseminen vaati Hildan mukaan hyviä treenejä ja kehittymistä esimerkiksi sprintissä. ”Ehkä nopeus ja kaikki sprinttiin liittyvä, siinä varmaan olen kehittynyt. Sitten olen nyt osannut käyttää kompassia vähän paremmin, mutta siinäkin on vielä treenattavaa”, hän analysoi viime vuosien kehitystään. Myös hyvällä itseluottamuksella on ollut osansa viime aikojen onnistumisissa.
Vahvuutensa Hilda näkee tällä hetkellä fyysisellä puolella. Hiihdon treenaaminen on hyödyttänyt siinä tuntuvasti. Kehityskohteet löytyvät toisaalta: ”Varmaan se taidollinen puoli. Että osaisi vähän rauhoittaa vielä rastinotossa ja kaikessa. Ja sitten vielä kompassi.” Vaikeinta suunnistuksessa onkin Hildan mielestä pään pitäminen kasassa. Esimerkiksi viestikilpailuiden ankkuriosuudet tarjoavat painetilanteita, joita lajissa ei muualla koe.
Ystävät parasta harrastamisessa
Suunnistus on tarjonnut voitonhaluiseksi itseään kuvailevalle Hildalle nuoresta iästä huolimatta rutkasti kokemuksia ja jo menestystäkin. Kaikkein parasta lajissa on hänen mielestään kuitenkin kavereiden saaminen. ”On kaikki omassa seurassa ja sitten muista seuroista on myös paljon kavereita. Jotkut asuvat aika kaukana, niin heitä ei näe muualla kuin kisoissa tai leireillä, mutta jotkut asuvat lähellä, niin heitä kyllä näen välillä.”
Kaverien lisäksi Hilda mainitsee leirit ja viestit harrastamisen kohokohtina. Molemmat yhdistävät sopivasti itse suunnistamisen ja kaverien kanssa yhdessä olemisen.
Arvokilpailut tarjoavat mahdollisuuden saada uusia ystäviä Suomen ulkopuolelta. ”Jos osaa puhua englantia. Se ei ole ihan vahvuus”, Hilda tunnustaa.
Tavoitteet korkealla
EM-kilpailuiden jälkeen tavoitteena on menestyä SM-kilpailuissa: ”Tällä kaudella SM-mitali ja sitten ensi vuonna arvokisaedustus. Varmaan EM:t ovat taas tavoitteena.” EM-paikka antaa lisäpotkua kohti seuraavia tavoitteita: ”Sen takia, koska meitä valittiin vain neljä meidän ikäluokastamme. Juuri minut valittiin.”
Kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin kovaa työtä – tuntikausia hikoilua kartta kädessä tai sukset jalassa joka viikko, määrätietoista panostamista ja terveenä pysymistä. Hildalla onkin selkeä käsitys siitä, mitä seuraavat askeleet vaativat: ”Vielä lisää treeniä. Treenimäärien lisääminen. Jos kehittyisin tasaisesti vähän, se varmaan olisi ihan hyvä.” Taidollisista kehityskohteistaan hän mainitsee erikseen kompassin käyttämisen.
Hiihdossa tavoitteet kohdistuvat nuorten SM-kilpailuissa menestymiseen. Nuorten PM-kilpailuiden lakkauttamisesta päätettiin kesäkuun alussa, joten hiihdossa kansainvälisiä arvokilpailuja ei välttämättä ole vielä luvassa.
Hildan arki muuttuu syksyllä, sillä peruskoulu vaihtuu lukio-opintoihin. Opiskeleminen kotikaupungin lukiossa mahdollistaa treenien ja koulunkäynnin sovittamisen yhteen. ”Hain ja pääsin huippu-urheiluvalmennukseen, niin siitä saan treeniaikaa ja opintopisteitä. Siinä saa paljon paremmin sovitettua ne yhteen. Ja leireille tulee aikaa enemmän, että ei haittaa niin paljon, että välillä on leireillä.”
Myös pitkän tähtäimen tavoitteet ovat selkeitä: ”Unelma-ammatti on poliisi. Haave tai unelma on joku maajoukkue hiihdossa tai suunnistuksessa, se olisi aika kiva. Tai molemmissa!” Hilda naurahtaa.
Suunnistuksen nuorten EM-kilpailut käydään Sloveniassa 25.–27.6. Hildan otteita EM-kisoissa voi seurata HyRan nettisivuilla ja somekanavissa.
Suunnistuksen nuorten EM-kilpailut järjestetään tällä viikolla Sloveniassa, ja HyRan Hilda Damskägg on mukana. Tässä jutussa on perustiedot kilpailuiden seuraamiseksi.
