Seuramme kunniajäsenen Taisto Jakoahon elämä päättyi 93 vuoden iässä 15.4.2026 Hyvinkäällä. Taisto oli syntyisin Saarijärveltä, jossa maalaisympäristössä vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa kolmelapsisen perheen keskimmäisenä. Isän menetys jatkosodan taisteluissa vuonna 1941 oli kahdeksanvuotiaalle Taistolle ja perheelle kova kokemus. Taiston opiskelut veivät sitten ammattikoulun sähkölinjalle Jyväskylään ja sieltä edelleen teknilliseen oppilaitokseen Tampereelle, josta Taisto valmistui sähköteknikoksi vuonna 1958.
Vuonna 1964 Taisto haki sähköpuolen opettajaksi Hyvinkään ammattikouluun ja tuli valituksi. Samana vuonna tuossa oppilaitoksessa, vaatetusalan opettajana, aloitti myös nuori nainen nimeltään Ritva. Ja kuinka ollakaan kohta Taisto talutti Ritvan avioliiton alttarille. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Minna ja Kaisa, vuosina 1966 ja 1968.
Taiston suunnistusura oli alkanut vuonna 1959 Saarijärven Pullistuksen riveissä 26-vuotiaana. Menestystä piirinmestaruustasolla alkoi tulla heti, mikä innosti nuorta miestä. Hyvinkäälle muutettuaan vuonna 1964 seuraksi vaihtui Hyvinkään Tahko. Jukolan viestiin Tahkon riveissä Taisto osallistui kolmena vuotena.
Koitti vuosi 1967, jolloin monilajiseura Tahkon toimintaan hiukan pettyneet suunnistajat tekivät radikaalin liikkeen ja perustivat suunnistuksen erikoisseuran Hyvinkään Rastin. Taisto oli yksi perustajajäsenistä yhdessä ET Kunnaksen ja Eero Palmusen kanssa. Taisto teki seuratyötä paitsi suunnistajana, kartantekijänä, ratamestarina, kilpailujen järjestäjänä, kouluttajana, ohjaajana ja myös seuran hallinnossa, sihteerinä, tilintarkastajana, rahastonhoitajana, kilpailusihteerinä ja johtokunnan jäsenenä kymmeniä vuosia. Vuosissa mitaten enemmän kuin kukaan muu tässä seurassa. Jos seuran varainhankintatalkoisiin tarvittiin väkeä, Taisto oli aina mukana.
Taisto rakasti kilpailemista sekä kesällä että talvella. Myös Ritva alkoi harrastaa suunnistusta 1970-luvulla. Eritasoiset kotimaan kisat ympäri Suomen tulivat tutuiksi. 1970-luvun lopulla heillä syntyi innostus ulkomaisten rastiviikkojen kiertämiseen Keski-Euroopassa, ja yhteensä niitä kertyi Jakoahoille hurja määrä, reilut 40 kappaletta. Parhaana ulkomaan menestyksenään Taisto piti Sveitsin kolmepäiväisen kisan voittoa vuonna 1985. Kotimaan menestyksistä merkittävimmät osuivat myös 1980-luvulle. Yösuunnistus oli Taiston leipälaji, josta Suomen mestaruus tuli vuonna 1986. Pari vuotta aiemmin oli tullut SM-hopea. Jukolan viesteihin Taisto osallistui kaikkiaan reilut 20 kertaa.
Taistoa voi kuvailla oman tiensä kulkijaksi. Seurakaverit muistavat hänet avuliaana, ystävällisenä ja toiset huomioonottavana niin seuran monissa tehtävissä kuin kilpailumatkoilla. Huumorilla oli aina paikkansa kanssakäymisessä.
Me rastilaiset olemme kiitollisia kaikista niistä kymmenistä yhteisistä Taiston kanssa suunnistetuista vuosista.
Matti Nummela ja Aarno Saviaho